Kaamoksen hämäryys on tietyllä tavalla ristiriitaista aikaa.
Toisaalta kaipaan valoa, mutta en minä näitä
hämärän hetkiäkään mihinkään vaihtaisi.
Illan hämärtyessä sytytän jäälyhdyn pihalleni
ja katselen pitkään ulos ikkunasta
vain nähdäkseni kuinka lyhdyn valo kirkastuu
samassa tahdissa päivän hämärtymisen kanssa.
Kuvassa sininen hetki tekee tuloaan. Minä kaipaan valoa, mutta kyllä kynttilöin koristeltu hämäränhetki hellii kauneudellaan.
VastaaPoistaTänään taittui se pimeyteen kohti vaeltaminen..valoa kohti lähdemme laskeutumaan..
VastaaPoistaMinullekin nämä kaamoksen hetket ovat olleet tärkeitä...
kaunis jäälyhty!
En minäkään hämäryydestä luopuisi. Nyt on kyllä päivisin ollut runsaasti valoa, melkein riittää minulle. TH
VastaaPoistaNiin, ja on ollut niin kylmää, että jäälyhty on kestänyt (lasitetulla) parvekkeella! TH
VastaaPoista